Varaston arvo tilinpäätöksessä: mistä luku muodostuu ja miksi se on vain yhtä tarkka kuin saldo
Varaston arvo tilinpäätöksessä näyttää yhdeltä luvulta, mutta sen takana on aina yksinkertainen kaava: määrä kertaa hankintameno. Tästä seuraa tärkeä asia. Jos määrä on väärä, myös varaston arvo on väärä, vaikka hinta olisi laskettu täydellisesti.
Tässä artikkelissa käydään läpi, mistä varaston arvo muodostuu ja miten se pidetään uskottavana. Aloitamme perusteista eli hankintamenosta ja arvostuksesta. Sen jälkeen siirrymme saldoon, alaskirjauksiin ja inventointiin. Lopuksi katsomme, miten saldo saadaan täsmäämään kirjanpitoon. Yrityskohtaiset ratkaisut kannattaa aina varmistaa omalta tilitoimistolta.
Hankintameno ja arvostusmenetelmä luvun perustana
Kirjanpitolain 4 luvun 4 §:n mukaan vaihto-omaisuutta ovat sellaisinaan tai jalostettuina luovutettaviksi tai kulutettaviksi tarkoitetut hyödykkeet. Käytännössä tämä tarkoittaa tavaroita, raaka-aineita ja keskeneräisiä tuotteita, jotka on tarkoitus myydä tai käyttää tuotannossa. Näiden yhteenlaskettu arvo muodostaa varaston arvon tilinpäätöksessä.
Arvo lasketaan kertomalla kappalemäärä hankintamenolla. Hankintameno ei kuitenkaan ole aina sama luku, koska samaa tuotetta ostetaan eri aikoina eri hintaan. Siksi tarvitaan arvostusmenetelmä, joka kertoo, mitkä ostot ovat jääneet hyllylle ja mitkä on jo käytetty.
FIFO eli ensin sisään, ensin ulos
Kirjanpidossa pääsääntö on FIFO. Siinä oletetaan, että ensin ostetut tuotteet myydään tai käytetään ensin. Hyllylle jäävät siis aina viimeksi ostetut.
Tässä on yksinkertainen esimerkki. Yritys ostaa ensin 100 kappaletta hintaan 2 euroa ja sen jälkeen 100 kappaletta hintaan 3 euroa. Käyttöön menee 120 kappaletta. Ensimmäinen erä kuluu kokonaan, ja toisesta erästä käytetään 20 kappaletta. Jäljelle jää 80 kappaletta myöhemmin ostetusta erästä, joten varaston arvo on 80 × 3 € = 240 €.
Muut menetelmät ja liitetiedot
Jos kirjanpidossa käytetään jotain muuta menetelmää, esimerkiksi painotettua keskihintaa, siitä annetaan tieto liitetiedoissa. Verotuksessa hankintameno määritetään FIFO-periaatteella tai varaston todellisen käyttöjärjestyksen mukaan. Kumpi vaihtoehto sopii omaan yritykseen, kannattaa varmistaa tilitoimistolta.
Saldo kertoo määrän, ei välttämättä totuutta
Varastosaldo on järjestelmän tai kirjan mukainen määrä. Se ei ole sama asia kuin se, mitä hyllyllä oikeasti on. Kun edellisen osion kaava on määrä kertaa hinta, saldon virhe siirtyy suoraan euroihin.
Kuvitellaan, että kirjoissa on 80 kappaletta, mutta hyllyllä vain 70. Jos kappalehinta on 3 euroa, varaston arvo on 30 euroa liian korkea. Sama virhe toistuu jokaisella tuotteella, ja pienet erot kasaantuvat helposti isoksi summaksi.
Saldo pettää yleensä arkisista syistä:
- tuote otetaan hyllystä, mutta otto jää kirjaamatta
- vastaanotettu tavara kirjataan väärään määrään tai väärälle tuotteelle
- palautukset ja hävikki unohtuvat
- tuote on fyysisesti väärässä paikassa eikä sitä löydy
Jos saldoerot ovat sinulle tuttuja, tästä oppaasta löytyvät tavallisimmat syyt ja korjauskeinot.
Alaskirjaukset ja nettorealisointiarvon tarkistus
Hankintameno on varaston arvon lähtökohta, mutta se ei ole aina lopullinen luku. Jos tuotteen todennäköinen hankintameno tai luovutushinta jää tilinpäätöspäivänä hankintamenoa pienemmäksi, erotus kirjataan kuluksi. Tätä kutsutaan alaskirjaukseksi.
Nettorealisointiarvo tarkoittaa arviota siitä, paljonko tuotteesta saadaan myytäessä, kun myyntikulut on vähennetty. Jos se on pienempi kuin kirjattu arvo, varastoa ei kannata näyttää tilinpäätöksessä kalliimpana kuin mitä siitä oikeasti saadaan.
Esimerkiksi vanhentunut, vaurioitunut tai huonosti kaupaksi mennyt tuote voi olla kirjoissa 3 euron arvoisena, vaikka sen saa myytyä vain yhdellä eurolla. Tällöin erotus eli 2 euroa kappaleelta kirjataan kuluksi. Tämäkin tarkistus toimii vain, jos tiedät, mitä varastossa oikeasti on ja missä kunnossa se on.
Varaston vajaus on oma erillinen asiansa. Se tarkoittaa, että tavaraa on kirjoissa enemmän kuin hyllyllä. Vajaus korjataan saldoon, ja sen vaikutus näkyy myös arvossa.
Inventoinnin rooli tilinpäätöshetken varmistajana
Inventaario tehdään viimeistään tilinpäätöshetkellä. Siinä varasto lasketaan oikeasti ja tulosta verrataan kirjanpidon saldoon. Inventointi on hetki, jolloin kirjojen luku kohtaa todellisuuden.
Varastonmuutos on usein yksi tilikauden tulokseen eniten vaikuttavista eristä. Pieni virhe laskennassa voi siis siirtää tulosta enemmän kuin moni muu kirjaus. Siksi inventointiin kannattaa panostaa, vaikka se tuntuisi vuosittaiselta rasitteelta.
Kerran vuodessa vai jatkuvasti
Perinteisesti inventointi tehdään kerran vuodessa tilikauden lopussa. Se on selkeä tapa, mutta virheet huomataan vasta myöhään. Jatkuvassa inventoinnissa laskentaa tehdään pieninä osina pitkin vuotta, ja erot löytyvät aiemmin. Eri tapojen eroista kerrotaan tarkemmin artikkelissa jatkuva inventointi vai vuosi-inventointi.
Inventoinnin ei tarvitse olla hidas urakka. Vinkkejä löytyy oppaasta varastoinventoinnin tekemisestä nopeasti ja luotettavasti.
Näin saldo saadaan täsmäämään kirjanpitoon
Kun kaava on määrä kertaa hankintameno, tavoite on selkeä: hyllyn, varastojärjestelmän ja kirjanpidon pitää kertoa sama tarina. Täsmäytys tehdään kolmessa askeleessa.
- Laske hyllyn todellinen määrä. Inventointi antaa uskottavan lähtöluvun.
- Vertaa sitä saldoon. Erot kirjataan ja syyt selvitetään, jotta sama virhe ei toistu.
- Tarkista arvo. Varmista, että hinnat ovat oikein ja että hitaasti liikkuvat tai vaurioituneet tuotteet on arvioitu nettorealisointiarvon kannalta.
Työ helpottuu, kun varastonhallinta ja kirjanpito keskustelevat keskenään. Siitä, miksi samaan järjestelmään tai ainakin yhteen toimivaan ketjuun kannattaa pyrkiä, kerrotaan artikkelissa varastonhallinta ja kirjanpito samassa järjestelmässä.
Kun varasto on oikein arvostettu, siihen sitoutuneen rahan määrä on myös helpompi nähdä. Aiheesta lisää tekstissä vaihto-omaisuuden hallinta ja sitoutunut pääoma.
Käytännön apua tarjoaa myös Simple Cloud. Sen Professional-tasossa on varaston arvoraportti, inventointieroraportti ja keskihintojen laskenta (FIFO). Silloin arvon laskenta ja inventoinnin erot löytyvät samasta paikasta.
Tarkimmat saldot syntyvät, kun varaston tapahtumat kirjautuvat itsestään. Aksulitin älyvarastoratkaisut hoitavat tämän RFID- ja NFC-tunnistuksella ja liittyvät yrityksen omiin järjestelmiin rajapinnan kautta. Jos haluat keskustella siitä, miten oman varastosi saldot saadaan pysymään kunnossa, ota meihin yhteyttä tai varaa aika showroom-käynnille. Katsotaan yhdessä, mikä ratkaisu sopii juuri sinun yrityksellesi.

